30.1.2015

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

On kivaa, kun kotimaisesta kirjallisuudesta kohistaan! Kirjablogeissa ei ole voinut välttyä yhdeltä vaaleanpunakantiselta kohinalta. Kyseessä on tietysti Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia. Kirjaniilo sai sen kirjastosta viikon pikalainaan. Inhoan tuota systeemiä, sakoille menee aina!


Ensimmäinen reaktio kirjasta oli positiivinen yllätys: sen päähenkilöt ovat Kosovosta! Olen käynyt Kosovossa parikin kertaa ja oli mukava päästä matkustamaan sinne uudelleen, nyt kirjan siivillä. Teoksen aikajana ulottuu nykypäivästä aikaan ennen Balkanin sotaa. Se kertoo kiehtovalla tavalla Kosovon historiasta ja kulttuurista ja draamailee perheen sisäisissä suhteissa. Aika vahvoja stereotyyppejäkin rakennetaan.

Tarinaa kertovat Emine ja hänen poikansa Bekim. Äidin tarinaa seurataan usean vuosikymmenen ajan, aina tyttöiästä vanhuuteen. Eminen kertomuksen kautta mennään syvemmälle Balkanin kriisiin ja nähdään myös Suomi ja suomalaisuus pakolaisen näkökulmasta. Äidin ja pojan tarinoita yhdistää ainakin traumat, kaipuu jonnekin (ehkä Kosovoon) ja maahanmuuttajuuden fiilikset. 

En pysynyt tarinassa aina ihan kärryillä. Vika saattaa olla lukijan päässä, mutta saattaa se olla kirjan rakenteessakin. Ehkä kirjan ansiot ovatkin muualla kuin tarinan jouhevuudessa.

Pajtim Statovci 2014: Kissani Jugoslavia. 

27.1.2015

Kate Atkinson: Elämä elämältä



Ursula syntyy vuonna 1910 lumimyrskyn hautamaan Englantiin. Toisessa ajan ja fiktion ulottuvuudessa lääkäri ehtii paikalle, Ursula syntyy hengissä ja tarina voi alkaa. Toisessa Ursula syntyy kuolleena ja on vain pimeys.

Hehkutettu ja ihan kiinnostavakin tarina siitä miten elämä muuttaa suuntaansa sattuman kautta. Elämä elämältä kertoo Ursulasta ja tämän elämän eri suunnista. Moni suunta päättyy pimeyteen, mutta tarina tarjoaa monia vaihtoehtoisia suuntia. Kirja hyppii ajassa Ursulan syntymästä tämän aikuisuuteen. Jännästi yksi asia pysyy muuttumattomana koko tarinan ajan. Lumi ja Ursulan syntymä kuuluvat yhteen eikä sitä voi muuksi muuttaa, vaikkakin hänen kohtalonsa on jo aivan alusta asti täysin sattumien riepoteltavissa. Ursula ei ehkä henkilönä ole niin kiinnostava, häntä lapsuudessa ympäröivä maagisuus ja aistimus ajan monista tasoista häviää hänen aikuistuessaan. Harmi.

Maailmansodat, joista varsinkin toinen, ovat isossa osassa Ursulan tarinassa.  Niissäkin ihmisiä kuolee, tai selviää hengissä, matkan mutkista ja sen varrella kohdatuista ihmisistä riippuen.


Kate Atkinson: Elämä elämältä 2014 (Life After Life 2013)

24.1.2015

Tuomas Vimma: Firman mies

Kirjaniilo on saanut Tuomas Vimman raksa-trilogian viimeisen osan vihdoin luetuksi. Firman mies on tyyliltään kolmikon rauhallisin, kenties keskushenkilö Sami alkaa seestymään...

Kirja jatkaa rakennusfirma Hyperborean projektipäällikön Samin tarinaa. Nuori mies on edennyt firmassa toimitusjohtajan oikeaksi kädeksi ja joutuu myös kärsimään työntekijöiden ja johdon välikapulana olemisesta. Hyperborea laitetaan myyntiin ja tarina kuvaa prosessin monipuolisia vaiheita. Vaiheisiin kuuluu tietysti myös naisseikkailu tai kaksikin, kun Samin ja toimarin Danikan suhde etenee. Viimeisessä osassa on solmittava avonaiset langat.

Firman mies on tuttua Vimmaa. Älykästä ja nokkelaa kieltä, yllättäviä juonenkäänteitä, hedonismin kuvausta ja humoristista nykyhetken havainnointia. Tykkään Vimman tyylistä, mutta olen oikeastaan tyytyväinen, että trilogia päättyy. Jään odottamaan Vimman seuraavaa avausta!

Trilogian eka ja toka blogissa.

Tuomas Vimma 2014: Firman mies.

Ps. Yöpöydällä viimeisiä sivujaan vetelee Kissani Jugoslavia. Siitä lisää pian!

10.1.2015

Juha Itkonen: Ajo

Kirjaniilo lainasi kirjastosta loppiaisen kunniaksi e-kirjan. Ihan ensimmäistä kertaa! No kävipä kuitenkin hassusti, kirja tuli lukaistua juuri ennen loppiaisaamun valkenemista.. Kas niin vaikea oli jättää Itkosen Ajo kesken. Onneksi oli vapaapäivä.


Lukukokemuksena Ajo on ihastuttava sukupolviromaani ja tarina perheistä, yhteiskunnasta, ihmissuhteista ja suomalaisista miehistä ja naisista. Itkosen tyyli toimii, kuten totesin aiemmin, Hetken hohtavan valon kohdalla. Kirjaniilolle kolahtaa, kun maailmaa tarkastellaan perheen ja sukupolvien kautta. Mitä se kolina on, varmaan samaistumista? Myönnetään, tarina kosketti myös aika monen nenäliinan edestä. Ihanan kamalaa.

Mistä Ajo sitten kertoo? Elämästä! Kirjassa käydään läpi yhden perheen kohtalon kautta perheen pojan Joukon, äidin Heljän ja tyttären Sinikan pojan vaimon Ainon (siis keskushahmo Heljän lapsenlapsi) tarinat. Se kohtalo, mihin kaikki yksittäiset ja henkilökohtaiset tarinat tavalla tai toisella nivoutuvat, on Joukon kuolema. Kokonaisuus on moniulotteinen, mutta pirun hyvin rakennettu, eli tarinassa pysyy mukana, vaikka kertojat ja vuosikymmen vaihtuu. Itkonen on hämmästyttävän ja kunnioitustaherättävän taitava. Kijan nimi muuten viittaa siihen, että auto on henkilöhahmoja yhdistävä, kohtalokaskin kulkuväline.

No entäs se e-kirja? Siedettävä, mutta mieluummin luen ihan perinteistä. Tällä kertaa kotona ei ollut oikein mitään houkuttelevaa lukemista, ihan kauhea tilanne, minkä todellakin voi pelastaa e-kirjalla. Jälleen syvä kumarrus kirjastopalveluille!

Blogin Juha Itkoset

Juha Itkonen 2014: Ajo

9.1.2015

Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken



Tarina sijoittuu Saksaan Berliinin muurin murtumisen aikoihin. Kiinnostava konteksti, sillä lähimenneisyyttä tai ei, historiallinen tapahtuma on jäänyt Rouva Blankalle jotenkin kaukaiseksi.

Tarinan Maria on 16- vuotias tyttönen, joka asuu ja elää maaseudulla poikaystävänsä Johanneksen ja tämän perheen luona. Marian päivät kuluvat Karamazovien veljeksiä lueskellen ja kotitöitä opetellen. Berliinin muurin murtuminen on yhtä aikaa kaukainen ja valtava murros kirjan kertomien henkilöiden elämässä. Muutos tulee kuin vaivihkaa, toiset kokevat sen pelottavana, mutta toisia uusi maailma ja sen mahdollisuudet kiehtovat. Mariasta muurin ulkopuolinen maailma on hämmentävä ja hänen elämänsä muuttuukin aivan muista syistä. Marian kohdatessa naapurin Hemmingin, yksinäisen ja omien traumojensa vankina olevan miehen, syntyy heidän välilleen rakkaus, joka muuttaa kaiken heidän elämissään.

Raukea ja kiehtova tarina maailman murroksesta ja siinä elävistä ihmisistä. Ja rakkaudesta ja intohimosta. Kirja valikoitui luettavakseni sattumuksen ja takakannen tekstin vuoksi.


Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken 2014 (Alkuteos Irgendwann werden wir uns alles erzählen 2011)

7.1.2015

Irene Cao: Sinun katseesi

Rouva Blanka söi ja luki itsensä ähkyyn joululomalla. Yksi epämiellyttävän ähkyn aiheuttajista oli italialaisen Irene Caon Sinun katseesi. Näitä erotiikkaa ja ihmissuhteita käsitteleviä tarinoita on nyt nähty. Kuviokin on aina sama; Viaton nuori nainen tapaa itsevarman, rikkaan ja kuitenkin sisältä särkyneen miehen, joka haluaa valloittaa neitosen.

Sinun katseesi oli huonoa kioskikirjallisuutta. Siis todellinen pohjanoteeraus. Silmäilin kirjan läpi, luin lähinnä alun ja lopun. Alussa tarinan nuori ja viaton nainen, Elena restauroi maalausta pohdiskellen granaattiomenan täsmällisen oikeaa värisävyä. Pian kuvioihin tulee  Leonardo, todellisen kuumottava ja raamikas kokki, joka haluaa vietellä Elenan ja näyttää tälle miten elämästä voi todella nauttia kaikilla aisteilla. Rakastua ei saa, mutta eihän sille mitään voi, että kohtapuoliin Leonardo on ainut asia mikä Elenan päähän mahtuu. Elenan  elämässä on myös toinen mies, tuttu ja turvallinen Filippo. Kumman Elena valitsee ja onko Leonardo sittenkään niin tunteeton kuin mitä esittää?

Ei välttämättä kannata selvittää. Jos kuitenkin kiinnostuit niin kyseessä on trilogia ja toinen osa, Sinun tuoksusi  ilmestyy suomennettuna tämän vuoden puolella.


Irene Cao: Sinun katseesi 2014 (Io ti guardo 2013)


5.1.2015

Jarkko Tontti: Lento

Jarkko Tontin Lento löytyi kirjastoreissun aikana täältä blogin lukulistalta! Joskus kannattaa epätoivon hetkellä käydä katsomassa mitä tuonne lukulistaan on pannut muistiin.. 


Lento lähti vähän tahmeasti käyntiin. Ajattelin, että voi pirkules, taas yksi kirja lisää vahvistamaan keski-ikäisten professorien naistenkaatajan mainetta. Maine on aivan varmasti totta ja miksei olisi, mutta Kirjaniilon mielestä aihe on tylsä ja kulunut.

No, kun tarina pääsee öhöm, lentoon.. tulee mukaan myös ihmiskuntaa uhkaava katastrofi ja sen vaikutukset niin yksilöön kuin ihmisryhmiinkin. Maapalloa lähestyy asteroidi ja törmäyksen seurauksena olisi mittava - jollei jopa kaikenkattava - tuho. No laitetaan kaupan päälle vielä vähän terrorismia, keski-ikäisen miehen henkilökohtaisen elämän ja uran sotkuisia kiemuroita sekä maailmaa pelastamaan säntäävän professorin pakkomielettä naisenkaatoon.

Kuulostaa hmm.. ihan kesäteatteriesitykseltä! Farssiksihan tuo menee, vaikka välillä ollaankin vakavien aiheiden äärellä. Ja ehkä sieltä se koomillisuus kumpuaa, absurdista. Ihan viihdyttävä kirja, luin joululomalla.

Saiko Rouva Blanka joululahjakirjoja? Neiti Niilon saldo oli pyöreä nolla ja nyt onkin pulaa hyvästä luettavasta. Pitäisikö kokeilla loppiaisena e-kirjaa, hui!

Jarkko Tontti 2013: Lento. 

4.1.2015

Elina Rouhiainen: Jäljitetty



Rouva Blanka on ihan äimänä. Luin juuri Susiraja- sarjan kolmannen osion ja takalievettä tutkiskellessani huomasin siellä sitaatin blogistamme. ” Täydellistä young adult – kamaa. Annan suositukseni.” Aika mahtavaa. Toiset kirjoittaa kokonaisia kirjoja, mutta muutama painettu sana kirjan takamuksessa saa myös hyvän fiiliksen aikaan! 

Kirjassa 18-vuotias Raisa on Helsingissä toteuttamassa unelmaansa arvostetussa taidekoulussa. Tuleeko tuosta sitten mitään kun ympärillä pyörii jos jonkinlaisia yliluonnollisia olentoja ja omatkin voimat hämmentävät. Lisäksi Raisa saa vihdoinkin tietää kadonneen kaksoisveljensä olinpaikan ja pian he huomaavatkin olevansa Kreikassa osana puolijumalien lahkoa.

Alussa tarina etenee nopeasti. Itse huomaan toivoneeni, että sudet ja Hukkavaara olisivat pysyneet tarinan keskiössä. Nyt mukana on ihmissusien lisäksi mm. keijuja ja vampyyreja. Yliluonnollisten mausteiden lisääminen ei mielestäni tuo lisäarvoa tarinaan, joka on erittäin mukaansa tempaava ilman edellä mainittujakin. Esim. ideoiden maailma (en kerro tästä enempää, niin ei tarvitse laittaa spoiler alertia) on todella hyvä ajatus. Raisa toimii ja ajattelee joiltain osin ärsyttävän epäloogisesti. Jotkin tilanteet etenevät tämän vuoksi hämmentävästi. Toisaalta tämä on toistunut jokaisessa kirjassa, joten ehkäpä Raisa on hieman epälooginen, taiteilija kun on. Raisan suuri rakkauden ja kaipuun kohde Mikael tulee konkreettisesti mukaan vasta kirjan puolivälissä ja se mitä heidän mahdolliselle yhteiselle tulevaisuudelleen käy, selvinnee seuraavassa osassa. Kyllä, Susiraja-sarjasta ilmestyy vielä neljäs osa!

Luin kirjan päivässä ja kyllä tämä toimii edelleen.


Elina Rouhiainen: Jäljitetty, Susiraja 3, 2014

2.1.2015

George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi I


Rouva Blankan vuoden 2015 ensimmäinen kirja on Tulen ja jään laulu-sarjaa (Game of thrones) jatkava Lohikäärmetanssi. Kirjan suomennos on jaettu kahteen niteeseen. Ensimmäisen niteen kertojina toimivat pääasiassa Tyrion Lannister, Jon Nietos, Daenerys Targaryen, Bran Stark ja Löyhkä. Kuulemme siis Westerosin kuningattaren kääpiöveljen pakomatkasta, Yövartion ylikomentajan taistelusta muurilla, Lohikäärmekuningattaren vaikeuksista Meereenissä ja Löyhkästä, jonka tarina on niin inhottava, etten voi herkille suositella.



Uskomatonta, mutta George R. R. Martin saa sekoitettua peliä vielä lisää. Kirjassa on yllättäviä käänteitä ja uusia vallan tavoittelijoita rautaiselle valtaistuimelle. Pelinappuloita kaatuu ja toisia tulee lisää. Odottelin suomennosta aika pitkään, mutta ainoastaan Dornen osalta olin hukassa. Muut lukuisat hahmot sain suurin piirtein palautettua mieleeni, joten tarinan jatkaminen ei ollut niin hankalaa kuin olin kuvitellut. Lisäksi henkilöhahmoliite kirjan lopussa on viidenkymmenen sivun pituinen, joten sieltä voi tarkastella kuka olikaan kenen sukulainen ja missä päin valtakuntaa. Aika käsittämättömän maailman on kirjailija luonut. Nyt katse kohti kakkosnidettä!


George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi I, Tulen ja jään laulu, osa 5, nide 1, 2014 (A Dance With Dragons)